VASTUULLINEN MERILIIKENNE ITÄMERELLÄ

Kasvavan meriliikenteen ympäristövaikutukset

Maailmankaupasta 90 % kuljetetaan meriteitse. Merireittejä ja merenkulkua tarvitaan liikuttamaan raaka-aineita, puolivalmisteita ja lopputuotteita mantereiden välillä. Koska maailman väestö ja sitä myötä raaka-aineiden kysyntä ja tuotteiden kulutus lisääntyy, meriliikenne kasvaa jatkuvasti.

Vaikka merikuljetus on ympäristöystävällisin tapa kuljettaa rahtia, sillä on monenlaisia ympäristövaikutuksia. Ilmanpäästöjen lisäksi merenkulku aiheuttaa päästöjä mereen, roskaantumista ja melua.

Haitallisia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään merenkulkua koskevilla kansainvälisillä ja alueellisilla yleissopimuksilla sekä kansallisella lainsäädännöllä.

Itämeri on maailman vilkkaimmin liikennöityjä merialueita

Itämeren liikenteen erityispiirre on vilkas sisäinen liikenne: kuivarahtia ja nestemäisiä lasteja kuljetetaan erityisesti yhdestä Itämeren satamasta toiseen. Konttialukset, isommat tankkerit ja kuivarahtialukset liikennöivät taas Itämeren ulkopuolisiin satamiin.

Itämerellä seilaa joka hetki noin 2 000 rahtilaivaa, jotka kuljettavat yllämainittujen lisäksi mm. rekkoja, nestemäisiä kemikaaleja, öljytuotteita sekä irtolasteja. Lisäksi Itämerellä liikennöi suuri määrä matkustaja-autolauttoja, jotka kuljettavat reittiliikenteessä matkustajien lisäksi tavaraa.

Itämeri erityisalue merenkulussa

Merenkulun kansainväliset säädökset päätetään YK:n merenkulkujärjestössä IMO:ssa. Merenkulun ympäristönsuojelua koskeva MARPOL-yleissopimus määrittelee sen, mitä ja millä edellytyksillä laivat voivat päästää laillisesti ilmaan ja mereen.

IMO on määritellyt Itämeren erityisalueeksi, Special Area, ja erityisen herkäksi merialueeksi, Particularly Sensitive Sea Area, jolla on voimassa tiukemmat määräykset kuin muilla merialueilla.

Itämeren aluetta koskee Helsingin sopimus, jonka Itämeren rannikkovaltiot allekirjoittivat 1974. Sopimus velvoittaa vähentämään kuormitusta kaikista päästölähteistä, myös merenkulusta. Siksi mm. laivaperäisen jätteen käsittely ja purku maihin sekä jätteen hävittäminen polttamalla ovat tiukasti säädeltyä Itämerellä.

Sopimuksen toteutumista valvoo HELCOM eli Helsinki-komissio, jonka jäseninä ovat Itämeren rannikkovaltiot ja EU.

Rahtilaivojen määräykset lievempiä kuin matkustaja-alusten

Matkustaja-alukset saavat purkaa käymäläjätevetensä Itämereen vain, jos ne on käsitelty tiukimmat vaatimukset täyttävällä käsittelylaitteistolla, joka poistaa kolibakteerien lisäksi vähintään 70 % typestä ja 80 % fosforista. Muussa tapauksessa käymäläjätevedet pitää jättää satamien vastaanottolaitteistoihin.

Rahtilaivat voivat sen sijaan purkaa mereen sekä käsitellyt että käsittelemättömät käymäläjätevetensä, kunhan etäisyys rannasta on riittävän suuri. Käsittelemätöntä eli vain hienontimen kautta läpi mennyttä käymäläjätevettä voi purkaa 12 mailin eli noin 22 kilometrin päässä lähimmästä rannasta. Käsiteltyä käymälävettä voi purkaa vielä lähempänä rantaa.

Harmaita vesiä eli esimerkiksi laivan keittiöstä, pesukoneista ja suihkuista tulevia talousvesiä voi purkaa Itämereen missä vain sekä matkustaja- että rahtialuksilta. Harmaita vesiä ei koske mitkään kansainväliset säädökset.

Ruokajätteen purkaminen on sallittua kaikilta laivoilta, kunhan ruokajäte on hienonnettu ennen mereen purkamista.

Rahtialuksilla syntyy myös lastiperäisiä jätevesiä ja lastijäämiä, kun lastitankkeja ja -ruumia pestään eri lastien välillä. Näitä pesuvesiä voi päästää mereen laillisesti, kunhan tietyt edellytykset täyttyvät.

Meriympäristölle vaarallisia lastijäämiä ei saa purkaa Itämereen.

Kaikki Itämereen kohdistuva kuormitus on turhaa

Säädökset sallivat laivojen purkaa Itämereen laillisesti erilaisia jätevesiä ja ruokajätettä, jotka sisältävät mm. ravinteita, bakteereja, kiintoaineita, rasvoja, kemikaaleja ja mikromuoveja.

Valtaosa Itämerellä liikkuvista rahtialuksista on melko iäkkäitä, ja siksi jätevesien varastotilat ovat usein puutteelliset ja tekniikka vanhentunutta. Tämä lisää osaltaan jätteiden purkua mereen.

Vähennämme ympäristökuormitusta vapaaehtoisilla toimilla

Rahtialukset purkavat jätteensä satamiin, jos se on niille helppoa ja nopeaa. Sujuvat järjestelyt vaativat yhteistyötä koko arvoketjun toimijoilta: satamilta, laivanselvittäjiltä, jätehuollon toimijoilta, kuljetusyrityksiltä.

Tuomme toimijat yhteen pohtimaan tapoja, joilla jokainen ketjun osa voisi parantaa omia toimintatapojaan ja sujuvoittaa yhteistyötä. Yhdessä mietittyjä kehityskohteita on työstetty edelleen konkreettisiksi kehitysehdotuksiksi.

Itämeren alueella on voimassa No Special Fee -suositus, jonka tarkoitus on kannustaa rahtilaivoja purkamaan jätteet satamiin.

Suosituksen mukaan laiva maksaa saman jätemaksun siitä riippumatta, purkaako se jätteitä satamiin vai ei. Selvityksemme mukaan kolmasosa Suomen satamissa asioineista rahtialuksista ei tiennyt suosituksesta. Jos rahtilaivat ja varustamot pelkäävät satamien veloittavan erillisiä maksuja esimerkiksi jätevesistä, niitä saatetaan purkaa mereen varmuuden vuoksi.

Baltic Sea Waste Fee -tietopaketti opastaa vastuulliseen merenkulkuun

Valmistelimme yhdessä meriklusterin etujärjestöjen ja viranomaisten kanssa tietopaketin, joka lisää tietoisuutta rahtilaivoilla ja varustamoissa.

Baltic Sea Waste info -tietopaketissa tiivistetään Itämeren alueen ympäristösäädökset, kerrotaan No Special Fee -järjestelmästä ja kehotetaan aluksia purkamaan satamiin myös ne jätteet, jotka voi purkaa laillisesti mereen.

Satamat ja laivameklarit jakavat tietopakettia Suomen satamiin suuntaaville aluksille ja Fintraffic Suomen aluevesillä liikkuville aluksille.

Tiedonvaihto, kokemuksista oppiminen ja yhdessä kehittäminen ovat osa Ship Waste Action -toimintaa.

Ship Waste Action -aloite muuntaa jätevedet energiaksi

Laivojen käymäläjätevedet ja talousvedet sisältävät ravinteita ja kiintoaineita, joiden hyötykäyttöpotentiaali on jäänyt hyödyntämättä.

Käynnistimme Ship Waste Action -aloitteen, jossa laivojen jätevedet ohjataan biokaasun ja maanparannusaineiden valmistukseen tai kaukolämmön tuottamiseen. Ship Waste Action käynnistyi ensimmäisenä HaminaKotkan satamassa ja on laajentunut muihinkin Suomen satamiin.

Aloite kokoaa yhteen koko arvoketjun toimijat: varustamot, satamat, jätehuoltoyritykset, laivameklarit, kuljetusyritykset, jätevedenpuhdistamot ja energiayhtiöt. Sen lisäksi että jätevesien sisältämät ravinteet saadaan hyötykäyttöön, aloitteen tavoitteena on myös kehittää itse prosessia.

Kaikkien tahojen on luotava uusia toimintatapoja ja parannettava yhteistyötä, jotta rahtialukset purkavat jatkossa jätevedet satamiin.

Tiedonvaihto, kokemuksista oppiminen ja yhdessä kehittäminen ovat osa Ship Waste Action -toimintaa.